Sukuseuran historia

Seuran perustaminen


 

Marttisten Sukuseura Ry on perustettu 5.7.1988 Rautalammilla. Sukuseuran perustamisasiakirjan ovat allekirjoittaneet mm. seuran ensimmäisen hallituksen jäsenet Jaakko Marttinen Kuopiosta, Erkki Marttinen Vilppulasta ja Arto Marttinen Rautalammilta.

 

Jo ennen sukuseuran perustamista oli Marttisen suvun jäsenet kokoontuneet yhteisiin sukutilaisuuksiin useamman kerran.

 

Ensimmäinen sukutapaaminen järjestettiin kesällä 1976 Rautalammilla. Tilaisuus ajoittui USA:n itsenäistymisen 200-vuotisjuhlapäivään ja yhteisellä kokoontumisella haluttiin osoittaa kunnioitusta Pensylvanian valtion ylituomari John Mortonille, jolla oli merkittävä rooli USA:n itsenäistymisessä.

Jo ensimmäisen tapaamisen aikana sovittiin suvun yhteisen toiminnan aloittamisesta ja reilun kymmenen vuoden kuluttua oltiin valmiita perustamaan Marttisten Sukuseura.

 

 

Jouko Marttisen teksti sukukirja 2:ssa ( huom tauluviitteet kirjaan)

 

Poimintoja Marttisten sukuseura ry:n historiasta

 

Amerikan kautta omille juurille

 

Näyttämönä on sali, johon Pohjois-Amerikan siirtokuntien edustajat ovat kokoontuneet äänestämään itsenäisyydestä tai pysymisestä Englannin vallan alla. Viimeisinä äänestysvuorossa ovat Pennsylvanian siirtokunnan viisi edustajaa. Kun neljä heistä on ilmaissut kantansa, katseet kohdistuvat ylituomari John Mortoniin (taulu 4103). "Itsenäisyyttä puolusti kaksi ja kaksi oli vastaan. Tiesin, että minun oli annettava ratkaiseva ääni", kertoi John Mortonia esittävä amerikkalainen näyttelijä J. Nathan Bazzel Rautalammilla syyskuussa 2006. Hänen seuranaan oli myös Benjamin Franklin näyttelijän hahmossa. Yhdysvaltojen suurlähetystö oli tuonut heidät Suomen-kiertueelle jälkimmäisen syntymän 300-vuotisjuhlan kunniaksi.

 

John Morton (taulu 4100), Rautalammilta vuonna 1640 lähteneen Martti Marttisen pojanpojan poika, oli voimakkaimpana motiivina, kun Marttiset kokoontuivat yhteen 1970-luvulla perustaakseen sukuseuran. Puuhamiehenä oli Kymin Hurukselassa asuva leipomoliikkeen johtaja Jaakko Marttinen. Rautalammilla oli puolestaan vaalittu siirtolais- ja uudisraivaajahistoriaa mm. avaamalla tarkoitusta varten museo Delawaren siirtokunnan 300-vuotisjuhlapäivänä 3.7.1938. Vuonna 1976 heinäkuun 4. päivä USA täytti 200 vuotta. Sen kunniaksi Rautalammilla järjestettiin juhla, johon kutsuttiin John Mortonin jälkeläisiä.

 

Jaakko Marttinen totesi tilaisuudessa, että "edessä on mittava ja suuri tutkimustyö. Rautalammilla on melko laajat tutkimustiedot suvun vaiheista täällä, mutta jo Värmlannin metsäsuomalaisten vaiheista varmaan löytyisi paljon uutta ja kokonaan oman kunniakkaan tutkimusaineiston antaa tutkimuskenttä Amerikassa. Arvioihan eräs amerikkalainen tutkija, että joka 19:sta varsinaisessa amerikkalaisessa virtaa pisara suomalaista verta."

 

Kului kuitenkin yli kymmenen vuotta, ennen kuin Marttisten sukuseura perustettiin vuonna 1988. Jälleen oltiin koolla Rautalammilla ja mukana oli myös John Mortonin amerikkalainen jälkeläinen J. Frank Wood perheineen. Perustamisasiakirja on päivätty 5.7.1988: "Me allekirjoittaneet olemme perustaneet Marttisten sukuseura -nimisen yhdistyksen, liittyneet siihen jäseniksi ja hyväksyneet sille seuraavat/oheiset säännöt." Allekirjoittajina olivat puheenjohtaja Jaakko Marttinen, joka oli muuttanut Kymistä Kuopioon, sihteeri Erkki Marttinen Vilppulasta ja hallituksen jäsen Arto Marttinen (taulu 522:19) Rautalammilta. Yhdistyksen kotipaikaksi tuli Rautalampi.

 

Seuraavana päivänä 6.7. pidetyssä kokouksessa edellisten lisäksi valittiin "sukuseuran asioita hoitamaan" Simo Marttinen Joensuusta, Onni Laukkarinen Kangasniemeltä, Erkki Marttinen Lapinlahdelta, Unto Ahonen (taulu 4036:xx) Petäjävedeltä ja Einari Marttinen (taulu 530:9) Porvoosta. Nämä muodostivat sukuseuran "hallituksen", jonka esimieheksi valittiin yksimielisesti Jaakko Marttinen. Ilmeisesti kaikki ensimmäisen sukukokouksen osanottajat allekirjoittivat pöytäkirjan, jossa on 22 nimeä.

 

"Metsäsuomalaiset" menivät Ruotsin kautta Amerikkaan Delaware-joen maisemiin, jossa intiaanitkin asuivat metsissä. Siksi Rautalammin juhlassa päätettiin virallisesti solmia rauha intiaanien kanssa polttamalla rauhanpiippua, joka oli savolaista tekoa. Vastapuolen edustaja löytyi Kuopiosta, irokeesi-intiaani ja teologian tohtori Thomas McElwain. Rauhanpiipusta huolimatta tämä oli todennut Jaakko Marttiselle, kuopiolaiselle naapurilleen, että olisi ollut parempi, ettei tuo Marttinenkaan olisi mennyt Amerikkaan.

 

Säveltäjä Tauno Marttinen muisti syntynyttä sukuseuraa ja sävelsi "kunnianosoituksena John Mortonin muistolle Fanfaarimarssin". Sitä on esitetty erilaisina versioina sukuseuran kokouksissa. Vuonna 1989 graafikko Lasse Marttinen suunnitteli sukuviirin, joka myös viittaa amerikkalaiseen sukuhaaraan.

 

J. Frank Wood kiitti myöhemmin kirjeessään Suomen Marttisia, joita oli tavannut kokouksessa 6. heinäkuuta: "Olen iloinen ja ylpeä siitä, että olen osittain Marttisten sukua, ja olen hyvin iloinen, että esi-isäni, John Morton, pystyi tuottamaan kunniaa suvullenne myötävaikutuksellaan Yhdysvaltain itsenäisyyden aikaansaamiseksi. Muistatte varmaan, että Mortonin perhe oli huomattavassa asemassa Pennsylvanian ja Yhdysvaltain hallituksessa jo kauan ennen kuin itsenäisyydestä päätettiin."[1]

 

Mikkelin Varsavuoresta 2000-luvulle

 

Marttisten sukuseura rekisteröitiin vasta 1990-luvulla. Sukuseuran kesätapahtumia, sukupäiviä, pidetään joka vuosi ja niiden yhteydessä on virallinen vuosikokous joka toinen vuosi. Jaakko Marttinen toimi puheenjohtajana vuoteen 1996 saakka. Silloin Mikkelin Varsavuoressa puheenjohtajaksi valittiin rovasti Seppo Posti Lappeenrannasta ja hallituksen sihteeriksi tuli hänen vaimonsa Taimi .

 

Taimi Posti alkoi energisesti puhua sukututkimuksen teettämisestä ammatti-ihmisellä. Monet olivat tehneet erillisiä tutkimuksia eri sukuhaaroista ja perheistä. Nyt lähtökohdaksi tuli se, että tutkimuksen piiriin otetaan kaikki Marttinen-nimiset henkilöt. Jäsenkirjeissä pyydettiin keräämään kaikenlaista häviävää muistitietoa, dokumentteja ja muuta aineistoa, jota tarvittaisiin tulevaisuudessa tehtävään sukukirjaan.

 

Edessä kangasteleva sukukirja sai aikaan myös sen, että pyrittiin aktiivisesti yhteyksiin eri alueilla asuvien sukuhaarojen kanssa. Syntyi yhteys mm. Marttisten inkeriläiseen haaraan, jota edusti arkkitehti Isto Pihkala. Hänen veljensä piispa Juha Pihkala piti juhlapuheen Kangasniemen kesäjuhlassa 2001. Taipalsaaren Marttiset tulivat tutuiksi 2003, kun kesätapahtuma pidettiin siellä Hotelli Saimaanrannassa.

 

Sukuseuran säännöt päätettiin uusia Sukuseurojen keskusliiton esihyväksyttämien mallisääntöjen mukaisiksi. Siksi pidettiin ylimääräinen vuosikokous 28.2.1998 Helsingissä Lähetystalolla. Säännöt hyväksyttiin kesän vuosikokouksessa Nuorisotalo Marttisen tiloissa Virroilla. Siellä hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jouko Marttinen Helsingistä ja varalle Isto Pihkala Hausjärveltä. Sihteeriksi tuli Kyllikki Turkki Mäntyharjulta. Jyväskylässä vuonna 2006 puheenjohtajuuden sai Tarja Sinkko Lappeenrannasta, Isto Pihkala jatkoi varapuheenjohtajana ja sihteeriksi tuli Jouko K. Marttinen Tikkakoskelta.

 

Mikkelissä vuonna 2010 saatiin seuralle uusia puheenjohtaja Risto Marttinen Helsingistä. Tarja Sinkko jatkaa varapuheenjohtajana ja Jouko K Marttinen sihteerinä

 

Kesätapahtumaan 1998 Virroille saatiin ammattisukututkija Jarmo Paikkalalta tilattu uunituore kirjanen Marttisen suvun historiaa, suvun synty ja varhaisvaiheet. Paikkala itse kertoi sukututkimuksen tekemiseen liittyvistä näkökohdista. Innostuneen keskustelun jälkeen vuosikokous päätti, että sukututkimus tilataan Paikkalalta. Tavoitteena oli kirjan julkaiseminen, joka sisällöllisesti rajattiin vuoteen 1939. Tutkimuksen edetessä havaittiin, että aineisto on niin laaja, että on tehtävä kaksi kirjaa. Ensimmäinen osa rajattiin vuoteen 1900. Sopimus sukututkimuksen ja sukukirjan toimittamisesta allekirjoitettiin Paikkalan kanssa 17.12.1999. Marttinen I valmistui ja julkistettiin vuonna 2004 vuosikokouksessa Mikkelin Mikaelissa. Sukukirjan toinen osa Marttinen II julkaistiin 11.8.2007 Virroilla. Kirja on jatkoa I osalla ja siinä käsitellään Marttisten sukua 1900 luvulla. Nämä kaksi julkaistua sukukirjaa muodostavat vahvan rungon tutkitulle sukutiedolle, mutta eivät missään nimessä ole kaiken kattavia, uusin tieto muuttuu koko ajan, sitä ei ole saatavilla julkisista arkistoista ja jo saadunkin tiedon kokoamisessa jouduttiin II-kirjaa toimitettaessa rajaamaan tutkimusta tiedossa olevien sukuhaarojenkin osalta laajimpiin. Sukuseuralla riittää näin ollen tulevaisuudessakin työsarkaa tämän arvokkaan kulttuuriperinnön vaalimisessa, ja siinä jokainen henkilökohtaisesti on avainasemassa koska tietoa saadaan vain henkilöiden toimittamana ja heidän luvallaan.

 

2010 käynnistettiin pienimuotoisena myös suvun juurien syvällisempi tutkiminen DNA-tutkimuksen avulla. DNA-tutkimushan luotaa sukulaisuussuhteita huomattavasti kauemmas menneisyyteen kuin mikään kirjoitettu tieto. Toisaalta se tuo myös "sukulaisuuden" käsitteen toisenlaisena, kuin mitä se esiintyy perinteisessä sukunimiin perustuvassa sukututkimuksessa, onhan koko sukunimi käsitekin varsin nuori tässä mittakaavassa.

 

Turun yliopiston tukemana saimme 2010 järjestettyä DNA-tutkimuksen suurimpien sukuhaarojen edustajista kootulle ryhmälle tukien tällä tavoin yliopiston historian laitoksen tutkimusta John Mortonin yhteydestä Suomeen ja Marttisten sukuun. Samalla saimme arvokasta tietoa siitä miten läheistä sukua eri sukuhaaramme geneettisesti ovat toisilleen. Tämä DNA tutkimukseen osallistunut ryhmä toki oli hyvin rajallinen eikä sen DNA-tulosten perusteella voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. DNA-tukimuksessakin tarvittaisiin sukutaustastaan kiinnostuneita, jotka tekisivät DNA-tutkimuksen lähipiirissään ja toimittaisivat tulokset "suvun käyttöön" yhteiseen Marttisten DNA-projektiin, joka toimii internetissä FTDNA sivustolla.



[1]  Käännös englannista.

Sukuseuran hallitukset


Sukuseuran hallitukset kautta aikojen on koottu oheiseen kavalkadiin.

Hallitusten kokoonpanojen haku historiasta on ollut jonkinasteinen salapoliisityö, jos tunnistatte kokoonpanoissa virheitä korjaan ne mielelläni, kommentit osoitteeseen  jouko.marttinen@luukku.com.